maanantai 12. tammikuuta 2009

Kahden tunnin kuluttua tiedän, miten munarakkulat ovat kehittyneet vai ovatko... Hermostuttaa ja tutisuttaa... Pelkään koko ajan, että ovulaatiokivut tulevat - en jostain syystä uskalla luottaa, että kaikki olisi hyvin. Pientä juilimista on tuntunut molemmin puolin eilisestä illasta saakka. Toivon todellakin, että se johtuisi vain munien kasvamisesta! Jos tämäkin hoito jää kesken, en tiedä kuinka siitä pääsisin yli...

Kohta tiedän, miten tästä jatketaan...

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voi toivottavasti saatte hyviä uutisia!! *Peukuttaa täysillä teidän puolesta*

Anonyymi kirjoitti...

Mäkin pidän peukkuja ja toivon kovasti teidän puolesta!

Anonyymi kirjoitti...

Täälläkin peukutetaan hyvää saalista!

Anonyymi kirjoitti...

Kovasti tsemppiä ja peukkuja...jänskää miten meni?!!

Hapu kirjoitti...

Suuri kiitos tuesta ja kannustuksesta! :) Kaikki tuki otetaan lämmöllä vastaan!