No niin, pitkästä aikaa. Loma on edessä ja lapsettomuusasiat laitetaan hetkeksi telakalle. En pysty tai jaksa (tai mitään) ajatella edes uutta hoitoa, tai mitään mikä ylipäätänsä asiaan liittyy. Sovimme lääkärimme kanssa, että pidämme taukoa ja otamme yhteyttä uudestaan syksyllä.

Mieli on täysin kaaoksessa edelleen kaikista vanhoista pettymyksistä jne. Haluan nyt kunnolla nollata aivoni ja katsotaan sitten miten hoidossa käy. Lapsettomuus on aiheuttanut minulle valtavasti surua ja murhetta - sielu repeytyy kohta hajalle. Nyt aionkin (yrittää ainakin) keskittyä itseeni, mieheeni, niihin asioihin jotka (ainakin silloin joskus ennen) tuottavat iloa ja vaikkapa ihan normaaleja onnistumisen kokemuksia, ettei koko elämäni olisi epäonnistunutta (jolta se tällä hetkellä tuntuu). Yritän vetää itseni tästä suosta pinnalle ja vielä ylemmäs, jotta tätä asiaa voisi helpommin tulevaisuudessa käsitellä. :)

Nyt saattaakin olla edessä lokitauko tai sitten ei... Ehkä kertoilen kuulumisia välillä, mutta palaan todenteolla asiaan vasta kun lähdetään uuteen hoitoon.