Jaahas, lokinpäivityksen aika! Munarakkulat kehittyivät hienosti, puregonin ansiosta jo perjantainan oli >18mm. (Googlasin ja tuon kokoisina toisilla on ollut vasta inseminaatiota ennen) :) Olen ylpeä munistani! :) Tänään ovulaatiotesti plussasi!! Aamulla herättyäni syöksyin testin tekoon ja ylpeänä esittelin miehelleni kahta testiviivaa.
Muutoinkin tunnelmat ovat tänään olleet yllättävän hyvät. Eilen illalla oli jälleen kerran mieli maassa, muistelimme edellisenä äitienpäivänä uhoamistamme, että seuraavana vuonna meillä olisi jo oma vauva! ...Just joo! No nyt on uho jäänyt paljon vähemmälle, keskitymme yrittämään ja toivomaan. Haaveilimme marimekko tuttipulloista ja pienen pienistä uikkareista omalle Onniesterille kesävermeiksi! :) Mietimme myös mahdollisuutta, ettei vauvaa saadakaan omasta takaa, adoptiolapsi olisi meille yhtä toivottu ja rakas vaihtoehto. Mutta omaa nyt tässä vielä yritetään tiiviisti - hoidothan on vasta alussa! :) Ja sitä paitsi meidän pitäisi naida adoptoidaksemme! ...olemme aina olleet naimista vastaan, mutta nykyään olemme lieventäneet kantaa ja toteamme aina, että sitten joskus... Olisihan elämä naituamme "turvatumpaa" ja etenkin (mahdollisten) lasten kannalta helpompaa. No sitten joskus... :)
Huomenna on heti aamusta soitettava klinikalle ja varattava aika inssiin. Tummia pilviä on selvästi nousemassa haikaran eteen tälläkin kerralla - alkuillasta alkoi välillä aivan huimia kierroksia ottava vatsakipu. Tässä jo arvoimme, lähteäkkö lekuriin vai mitä. Nyt tuntuu helpottavan, onneksi. Hyperstimulaation vaara on aina olemassa hormonihoidoissa ja kunnon sairaanhoitajana hysterisoin jo melkein kaikki kauhukuvat mieleeni. (Sairaanhoitajat ovat kokemukseni mukaan kovia diagnosoimaan itseltään yhden jos toisen vaivan sopivassa mielentilassa :)) Noh, Mieheni laitoin mittaamaan pulssiani (oli OK), vatsaa olen painellut (pehmeä ja myötäävä), kuumetta mittasin (ei ole) ja GOOGLASIN (Hapun perisynti)... Kaikki tuntuisi kipua lukuunottamatta olevan kunnossa (jos googlen antamiin tietoihin olisi luottamista), mutta ollaan nyt kuitenkin varuillamme!
Huomisessa ultrassa viimeistään sitten nähdään, että kaikki on toivottavasti kunnossa ja inssi toteutuu! :) Marimekko -tuttipullot vaan vilahtelevat silmissä...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti