Inseminaatio tehtiin tänään! :) Toimenpide oli kaikin puolin hankala ja kivulias. Mutta kaiken kestää, kun tavoitteena on saada oma pieni tuhiseva sinappitykki... :)

Taas klinikalla oli uusi lääkäri. Ja hän vasta tapaus olikin. Housut pois ja makaamaan jalat levällään... Ja sitten ei sanaakaan vaan välineitä alkoi uppoamaan alakertaani, ai kamala... Inseminaation toteutus oli taas hankala. Lääkäri hermostui, kun ei tökkimällä mennyt. Jo tässä vaiheessa olin tuskanhiestä märkänä! Ja pelkäsin koko ajan, mitä hän seuraavaksi tekee. Edellinen lääkäri sentään kertoi, että nyt voi tuntua tältä ja tältä... No tämä täti jatkoi kiukkuamista alakertani kanssa, hermostui ja kävi huutamassa viereisessä huoneessa, että tarvitsee välineitä VAIKEAAN INSEMINAATIOON! Seuraavaksi hän avasi oven käytävälle ja huusi, ilmeisesti hoitajaa huoneeseen saadakseen, MINULLA ON TÄÄLLÄ VAIKEA INSEMINAATIO!!! Kyllä hävetti, klinikalla oli ihmisiä vaikka kuinka - onneksi sentään olin selin käytävälle! Viimein, viisi erilaista välinettä alakerrassa, inseminaatio onnistui! Muuta ohjausta en lääkäriltä saanut kuin että onpa vaikea inseminaatio ja ensi kerraksi kirjoitettava papareihin isolla, että on vaikea inseminaatio. Voihan vaikea inseminaatio!!! Toimenpide on kivulias ja kaiken lisäksi tuollainen arvaamattomuus jännittää, ei edes voi olla mitenkään rentona... :) Alavatsaa juilii edelleen....

Yritän unohtaa huonon kokemukseni ja keskittyä positiiviseen! Siimahännät olivat kunnossa, hieno tulos jälleen kerran mieheltäni! Ajoituskin inseminaatiolle taisi olla hyvä, lääkäri epäili eilisiä vatsakipuja ovulaatioksi. Ja nyt sitten vain odotetaan ja toivotaan!! :) Enää kolme yövuoroa ja sitten alkaa loma, loman lopuksi sitten selviää viimeistään ollaanko vai eikö olla!! Toivon niin hartaasti, että ollaan! :)