Pääosin tämä piinailu on sujunut tällä kertaa tähän asti suht stressittömästi. Eilinen oli ensimmäinen vaikea päivä - ensimmäistä kertaa pelkäsin ja tuskailin, mitä jos nyt epäonnistumme. Ajatukset tulivat päähäni aivan yllättäin ja vainosivat koko päivän - tänään on jo helpompaa. Mieli valoisampi ja rennompi... :)

Huomenna tulee viikko täyteen alkionsiirrosta - ja toisaalta on viikko aikaa, kunnes viimeistään tiedämme kuinka kävi. Jännittäväääää.... :) Jos vertaan tätä alkionsiirron jälkeistä aikaa edelliseen, on ainakin pistelyä ja juilimista ollut enemmän. Tiedä sitten kertooko se mitään. Olen saanut olla nyt kotona jo parisen viikkoa, osin työvuoroista ja sairaslomasta johtuen ja uskon senkin tehneen minulle hyvää. Kaikki on tällä kertaa pedattu niin, että OE:llä olisi mahdollisimman optimaalinen mahdollisuus tulla toteen. Tämä on nyt sitten vain tätä piinaavaa (rentomielistä) odottelua... :)