No niin, viimeisiä päiviä Lugesteroneja menossa! Olo ei ole millään tavalla erikoinen, siis että jotain olisi tapahtumassa. Rinnat olivat älyttömän arat aina viikonloppuun asti, ja sitten ei juurikaan mitään. Hermo on ollut tavallista pinkeemmällä... Ei kuitenkaan mitään megaräjähdystä ole tapahtunut.

Eilen käytiin miehen kanssa klinikalla juttelemassa jatkosta. Päällimmäisenä viestinä jäi, että helppoa ei lapsen saaminen meille tule olemaan. Vielä kuitenkin jatketaan. Nyt ensimmäistä kertaa puhuttiin jo luovutetuista munasoluista ja lääkärin arvioinnista hoitojen jatkamisesta (onneksi vain ihan mainintana - ei varsinaisen mietinnän paikkana vielä). Ongelma on siis minun laiskat munasarjat. Tiukka hormonihoito tuottaa yhden munan, jota ei edes vielä ole kertaakaan päästy punktoimaan ja näkemään. IVF lyhyen kaavan mukaan ei meille lääkärin arvioinnin mukaan toimi... Eli nyt sitten välikierron jälkeen aloitetaan taas Synarella... Ihanaa, ystävämme synarella... Yökkö olo tuli jo pelkästä ajatuksesta! Mutta mitäpä ei tämän asian takia tekisi (tervetuloa päänsäryt, pinnan kireys ja painajaiset!)...

IVF menee tammikuun ensimmäisille viikoille - joulutauko hieman hidastaa hoitoja, mutta toisaalta hengähdys on ihan tarpeen. Tiineenä talviaikaan -projektiin ajankohta on ihan hyvä, jos projekti antaisi oman lisänsä onnea! Nyt välikierron aikana tarkistetaan FSH-taso ja kilpirauhasen toiminta. FSH oli tammikuussa 8, eli kuulemma sopii laiskoihin munasarjoihin. Kuitenkaan varsinaisia aikaistettuja vaihdevuosia ei olisi... Kilpirauhasen toiminta ollut ihan normaalia, kun silloin katsottiin, mutta lääkärin mukaan nykytiedon valossa kilpirauhasen toiminnan vähäiselläkin hidastumisella voi olla ratkaiseva merkitys hormonien toiminnassa. Mutta ensi viikon alussa siis nämä selviää!

Synarellat siis tämän tiedon mukaan alkaisi joulukuussa, ehkä juuri ennen jouluaattoa! Sitten pistokset uudenvuoden tienoilla. Pistoksista mietitään otetaanko Puregonin kaveriksi menopur?! Kuulemma toisten kohdalla jostain kumman tuntemattomasta syystä tämä kombinaatio voi auttaa munarakkuloiden kehittymisessä. No tämä vasta pohdinnan alla.

Vaikka nyt on siis sellainen fiilis, että tämäkin kerta meni huti ja seuraavaan on liian pitkä aika - ei mieliala ole vielä lässähtänyt. Se on kyllä kokemuksen mukaan odotettavissa, se miten voimakkaasti on vielä arvoitus...

Tajusin tässä yövuorojen aikana, että kai tässä on nyt alettava elämään ns. omaa elämää. Pakko yrittää jättää nämä lapsettomuusasiat hieman taka-alalle, koska tämä on ollut niin hallitsevaa. Elämään on löydettävä jostain muutakin sisältöä... mitä, niin se ei ole vielä selvinnyt. Nyt sain opiskeluni päätökseen ja siltä puolelta helpottaa! Liikunta, ulkoilu ja jokin uusi harrastus voisi olla se muu sisältö. No täällä varmasti tulen näitä muita sisältöjä pohtimaan. Toiveena ja hartaana sellaisena on edelleen oma ONNIESTERI. :) haikeana haaveilen...